Jalkaleikkauksen jälkeen

Pari kuukautta siinä sitten meni edellisestä julkaisusta! Jalkaleikkaus meni suunnitelmien mukaan, toipuminen on kyllä ollut hidasta, mutta kuntoutus on aloitettu. Pikku pikku hiljaa...

Kaverini Ottobock Walker...

Enpä ole juurikaan jaksanut edes ajatella työjuttuja tai muutakaan järkevää. Päivät, viikot ja näköjään kuukaudetkin ovat kuluneet lähinnä nukkuessa, Netflixistä sarjoja katselemalla ja möllöttelemällä. Särkylääkemäärät ovat olleet niin kovia, ettei muuhun ole oikein kyennyt. Nyt alkaa jo vähän ajatus kulkea - samoin kuin askellus. Jos kuntoutuksen suunniteltu aikataulu pitää, niin viikon päästä voisi päästä kepeistä eroon. Nyt olen vähän jo harjoitellut kävelyä ilman keppejä kotona (mistä jalka tietysti ärtyi näin ensi alkuun). Kyllä on turhauttavaa, mutta täytyy tietysti yrittää iloita näistä pienistä - kirjaimellisesti - edistysaskeleista! Koska sitten voi palata varsinaisen treenin pariin, sitä en vielä tiedä, mutta eiköhän "alkuvuoden aikana".

Jumppaa, jumppaa! Kumpparilla pumppaa!

Olin näköjään ennen leikkausta aloitellut paria kirjoitusta: yhtä kehonkielestä ja toista Pierrot-hahmosta jatkona historian katsauksille. Aloin myös lukea uutta kirjaa Marcel Marceausta, Patrizia Iovinen kirjaa nimeltään Marcel Marceau, Poetics of gesture (julkaistu italiaksi 2016, englanninkielinen käännös 2018).  Pikku hiljaa aktiivisempaan suuntaan tälläkin saralla...

Halloween-lookkini teemalla Jalkaleikkaus meni ihan hyvin.

Kommentit

Suositut tekstit